maanantai 5. elokuuta 2013

Soinille D-vitamiinia

Lomat on tehneet hyvää politiikoille. Muutaman päivän sisällä on kuultu hyviä avauksia esimerkiksi Paula Risikolta. Risikon avaus vastikkeellisesta sosiaalituesta oli piristävä ja rohkea kannanotto. Ilkka Taipale antoi tälle ehdotukselle osittaista tukea. Ehkä taloustilanne tuo myös muita aidosti rakenteita rikkovia uudistuksia. Niitä tarvitaan.

Toinen vähemmälle huomiolle jäänyt kommentti tuli Timo Soinilta. Ykkösaamun haastattelussa Soini haikaili aikoja, jolloin voitiin kansallisesti määritellä valuutan arvoa. Nyt Soinin mukaan täytyy tehdä vain sisäisiä devalvaatioita. Eli Soini kaipaa takaisin mahdollisuutta devalvoida. D-vitamiini takaisin!

Devalvaatiolla on ratkottu menneinä vuosikymmeninä kilpailukykyongelmia, mutta tämä mahdollisuus poistui valuuttakurssin sitomisessa ECUun jo ennen euron käyttöönottoa. Devalvaatiosta saatiin apua vientiteollisuudelle, mutta vastapainona tietysti tuontitavara kallistui.Viimeksi devalvaatiota käytettiin päästettäessä markka kellumaan 90-luvun lamassa. Jälki oli hurjaa, kun halpaa valuuttalainaa ottaneiden lainojen pääomat suurenivat yhdessä yössä, monella tavoittamattomiin.

Maailma on muuttunut paljon 90-luvun alusta. Olisiko d-vitamiini oikeasti käyttökelpoinen, jos valuuttana olisi markka? Jos ja jos. Kysymys on melko akateeminen, ja vaatisi tietysti tarkempaa analyysia. Yhden näkökulman voisi kuitenkin nostaa esille. Suomalaiset ostavat paljon erikoistavaraa ulkolaisista verkkokaupoista. Ehkä devalvaatiolla pystyttäisiin ohjaamaan enemmän kotimaisen kaupan oville ulkolaisten sijaan. No, taitaa tähän olla helpompiakin tapoja kuin palata markkaan ja devalvoida sitä.

Kruunun kelluttamisesta on selvästi ollut hyötyä Ruotsin taloudelle. Mikäli markkaan palattaisiin, niin devalvaation käytössä pitäisi olla hyvin harkitsevainen. Globalisaatio on muuttanut maailmaa 20 vuodessa, joten kilpailukyky muodostuu monesta muustakin elementistä kuin valuutan arvosta. Vaikka devalvaatio on helppo keino saada piristysruiske vientiteollisuudelle, niin nyt pitäisi löytää toisenlaiset ratkaisut rakenteellisiin ongelmiimme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti