Björn Wahlroos kyseenalaisti kirjassaan enemmistön diktatuurin. Yhtenä piirteenä tässä enemmistön diktatuurissa minusta on se, että joku asia todetaan suvaitsemattomuudeksi, ja siitä lähtee parin kolmen vuoden vyörytys, jonka päätepisteenä on nopea mielipideilmaston muutos. Enemmistön kanta käännetään, ja tiedonkulun ollessa globaalia tämä prosessi on globaalia.
Viime vuosina paras esimerkki tällaisesta nopeasta mielipideilmaston muutoksesta on homojen avioliitto-oikeus. Asiasta ei puhuttu kymmenen vuotta sitten mitään, mutta nyt se tuntuu olevan melkein yhteiskunnan tärkein ratkaistava asia. Mikäli joku vastustaa näitä muutoksia, niin hänet tuomitaan suvaitsemattomaksi.
Pelkään pahoin, että Uruguayn kannabiksen laillistaminen aloittaa kansainvälisen ilmiön, joka vyöryy maasta toiseen, ja lopputuloksena on kannabiksen laillistaminen länsimaissa. The International Narcotics Control Board (INCB) on varoittanut Uruguayta päätöksen vakavista seurauksista, mutta kun katsoo esimerkiksi Facebookissa olevia ryhmiä, joissa käydään varsin kiivasta keskustelua laillistamisen puolesta, epäilen etteivät varoitukset paljon paina. Onko tämäkin suvaitsevaisuutta?
Kannabiksen laillistamisella on vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia. Porttiteorian mukaan kannabis on portti kovempiin huumeisiin. Erityisesti nuorilla totuttautuminen kannabikseen alentaa kynnystä siirtyä kovempiin aineisiin. Tämä lähtee liikkeelle jo tupakasta. Hämmästyttävää onkin, ettei tupakan puolesta ole mitään kansanliikettä. Ehkä se ei ole muodikasta, mutta kannabis on.
Minnesota-hoidon vetäjä kertoi vähän aikaa sitten, että nykyään alkoholistien hoidossa on hyvin harvoin puhtaita alkoholisteja vaan hoitoon tulee sekakäyttäjiä, joilla on myös alkoholiongelma. Sekä terveydelliset että sosiaaliset ongelmat ovat vakavia, jos ajautuu sekakäyttäjäksi. Irtautuminen on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaikeaa, ja vaatii usein ulkopuolista apua. Tämä sitoo myös yhteiskunnan voimavaroja.
Toivon, ettei Uruguayn laillistamispäätös tule käynnistämään globaalia kannabiksen laillistamisaaltoa suvaitsevaisuuden nimissä. Näitä kokeiluita on tehty historiassa useamman kerran, esimerkiksi Lontoon gini-epidemia 1700-luvun alkupuolella. Olen ehkä konservatiivi, mutta mielestäni myös realisti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti